Ruska ja suomalaisia ruokia

Heippa! On kulunu taas sopivan verran aikaa nii on taas kerrottavaa mun tapahtumista ja seikkaiuista! Eli AFS alkuorientaation jälkeen oon ainaki syöny hyvin niinku postauksesta näkyy heh.

Kävin mun AFS tukihenkilön kaa (kaikilla on siis tukihenkilö joka on ollu vaihos aikasemmin jolle voi puhuu ja kertoo jos on ongelmia esim perheen kaa) taas vanhassa Quebeissä, joka oli mun kolmas kerta siellä. Mun tukihenkilö on siis myös 17 :D Oli hauskaa kierrellä siellä sen kaa ja se näytti mulle paikkoja vähän niinku uudesta kuvakulmasta, jos noin voi ees sanoo?

Käytiin popcorn kaupassa jos oli kaikkii ihme makusii popcornei. Ostin vaahterasiirapin makusii popcornei, koska kanadassa ollaan. Oli super hyvää ja jos koskaan saatte mahdollisuuden maistaa suosittelen kaikille 6/5

Tein yks päivä pari viikkoo sitten makaroonilaatikkoo mun perheelle. Oli iso hitti! Multa kysyttiin heti, että millon teen seuraavan kerran suomalaista ruokaa. Eikä kyllä kauaa tarvinnu odottaa ku tein heti seuraavalla viikolla korvapuusteja. (mun korvapuustit ei oo koskaan onnistunu noin hyvin!)

Olin niin iloinen mun 60 korvapuustista, jotka syötiin loppuun viikossa

Käytiin multisport ryhmän kans maastopyöräilee ja oli tosi kivaa, vaikka välillä oli tosi hankalat reitit ja pelkäsin kuollakseni. Mut oli kiva ku tutustu taas lisää noihin meijän ryhmän tyttöihin :) Oli myös niin nättii ajaa siellä metsäs ku ruska oli just aluillaan.

Meillä oli viime viikolla koulussa sellanen Dejeuner finissante, joka oli siis aamiainen vähän niinkun meijän kouun senioreille. Mut ne oli musta enemmän bileet ku aamiainen!
Meijän kouluviikko oli myös vaan neljän päivän pitunen kun perjantai ja viime maanantai oli vapaat. Viime maanantaina oli Action de grâce, eli Kanadan thanksgiving, mut oli aika harmi ku sitä ei täällä millään tavalla juhlittu :/ Vapaa oli kuitenki.

Käytiin perjantaina Maggien ja Elianen ka kuvailemassa ulkona! Sää oli taas ihan ihmeellinen ja päiväl oli jopa 22°C lämmintä (lokakuussa??!). Mulla oli myös perjantai illalla eka partiokokous joka meni ihan hyvin, vaikka en ranskaa puhunukkaa. Lapset oli tosi ihmeissään ku näytin niille huivitemppuja. (johdan siis 9-12 vuotiaita tyttöjä ja poikia)

Käytiin viime viikonloppuna vaeltamassa host isä ja äidin kaa sellaselle vuorella ku Mont-Sainte-Anne. Olin vähän ihmetelly ku mun koko host perhe oli niin innoissaan siitä et puut vaihtaa värii, koska en oo pitäny sitä niin ihmeellisenä juttuna ku ne Suomessaki vaihtaa. Kuitenki ruska täällä on ihan uskomaton, jonka varsinki huomas siel vaeltamassa.

Syötiin samana iltana raclettea. Se oli mun eka kerta ku söin sitä, jota mun host perhe ihmetteli ku oon kuitenki syöny fondueta niin monesti.

Nyt on kulunu taas yks kouluviikko, joka ei ehkä ollu se kaikista helpoin mulle, mutta siitäkin selvittty. Meillä oli torstaina 4km juoksutesti, joka oli kaikile oppilaille 3-5 luokka-asteilla pakollinen. Ss meni musta tosi hyvin ja oon tosi tyytyväinen mun tulokseen :)
Käytiin myös multisportsin kans Isaute nimisessä trampoliinipuistossa! Oli ihan super hauskaa taas, vaikka nyt onki jalat tosi kipeenä :D Oon niin tyytyväinen et oon tossa liikkaryhmässä kun päästään tekee kaikkee siistii!

Nyt kuluneella viikonlopulla en oo oikeestaan tehny mitään ihmeellistä. Välillä on mukava kun voi viettää viikonlopun ihan rauhassa kotona. Ens viikolla oonki ollu täällä jo kaks kuukautta huhhuh. 

Oudot Quebecläiset

Vähän erilainen postaus tällä kertaa. Oon keräilly erilaisuuksia Suomen ja Quebecin välillä ja asioita jotka on musta ollu outoja/hassuja nyt kuukauden ajan. Kerron teille nyt niistä vähän.

Näytti vaan liian tyhjältä ilman mitään kuvaa

Ensinnäki koulussa on tietenki paljon eroja. Lukujärjestys on koko vuoden sama ja siinä on 9 päivää, niinku kerroin aikasemmassa postauksessa. Kaikilla alkaa koulu aina 9.20 ja loppuu 16.15. Ruokailuun tuon joka päivä ruoan kotoota ja ruokavälkkä kestää 1,5h joka vois mun puolesta olla paljon lyhyempi ja koulu loppuu sen sijasta aikasemmin. Tunneilla myös ollaan tasan sen ajan kun pitääki.Vaikka opettaja lopettais tunnin aikasemmin niin pitää istua luokassa siihen asti, että kello soi ja pääsee lähtemään.

Musta on vähän hassua, että mun nimee ei koskaan huudeta nimenhuudossa, koska se on opettajille varmaan niin vaikee sanoo. Ne varmaa kattoo, että okei vaihta-oppilas on täällä nii empä huuda sen nimee. Täällä ei myöskään oo toisia nimiä. Jos on niin ne kuuluu yhteen niinkun esim Marc-Antoinne. Eli, kun mun nimi ekoilla tunneilla huudettiin niin olin joko aina Maiju Sofia tai pelkkä Sofia, koska se on helpompi sanoo. Muutama mun kaveri vieläkin kutsuu mua Maiju Sofiaks, vaikka yritän selittää, että pelkkä Maiju riittää :DD

Mulle yks isoimmista eroista on se, että kun puhelinliittymien ja datan hinta on täällä ihan sika kallis, niin ihmisillä ei oikeesti oo nettiä puhelimessa. Tosi moni menee wifin varassa. Mäkun en kotonakaan käyttäny meijän wifii, koska 4G oli nopeempi. Hyvä puoli tässä kuitenki on se, että joka puolelta löytyy wifi. Jos kulkee esim Quebecin vanhassa kaupungissa niin saat yhdistettyy ilmaseen wifiin missä vaan.
Tän lisäks kukaan ei käytä whatsappii. Täällä jutellaan facebook messengerin kautta kun on wifi ja tekstareiden kautta muuten. Oon myös puhunu whatsappista mun kavereille ja osa ei oo koskaan kuullukkaa siitä.

Ero johon on musta ollu vaikein tottuu on ruokailut. Toki just kouluruokailu on erilaista, mutta oudoin on kyllä 'iltaruoka'. Joka täällä syödään jo melkein heti kun tuun koulusta noin viiden aikaan. Oon ite tottunu syömään joskus kasin ysin aikaan, niin mulla on usein iltasin taas nälkä. Aikasen ruokailun lisäks täällä syödään tosi vähän. Mun host perheessä ruoka annostellaan ennen ku se tarjoillaan ja, koska mun samanikänen host sisko syö aina niin vähän niin mullekki laitetaan yleesä aika vähän ruokaa. Lisää ei usein saa, koska loput laitetaan seuraavan päivän kouluruoiks.

Ehkä oudoin ero tähän mennessä on ollu se, että mulle ei oikeestaan kerrota mitään. Voi johtuu osittain kielimuurista, mutta joudun ite aina kyselemään jos haluun ylipäätään tietää mistään mitään. Mulle on esim. käyny silleen et ollaan oltu ruokapöydäs ja host äiti on kysyny multa, että oonko pakannu. Ihmettelin vaan, että pakannu minne ja sit selvis, että oltiin lähössä heti ruokailun jälkeen mökille viikonlopuks eikä mulle oltu tästä mainuttu. Oon kuitenki oppinu nyt siihe, että kysyn aina alkuviikosta mitä suunnitelmia on iltasin ja viikonloppuna niin kaikki ei tuu ihan yllätyksenä.

Kanadalla on maine siitä, että kaikki on tosi ystävällisiä. Joka on mun mielestä ainaki totta, koska täällä pyydetään anteeks koko ajan. Ihan tosi pienistäki asioista. Täällä myös kysellään tosi paljon kuulumisia. Joka aamu multa kysytään monta kertaa, että nukuinko hyvin. Ruoan jälkeen kysytään oliko hyvää ja söinkö hyvin. Kun tuun kotiin kysytään oliko hyvä päivä koulussa. yms.

Multa kysytään myös jatkuvasti onko mulla poikaystävää. Moni mun kavereista on myös kysyny, että oonko mä surullinen ku vastaan, että ei oo :DD Täällä seurustelu on niin yleistä, että sitä ei voi millään tavalla verrata Suomeen. Koulunkäytävillä ei melkein mitään muuta näykkään ku pareja.

Pukeutuminen täällä on about samaa ku Suomessa ja saman tyyliset vaatteet on muodissa yms. Suurin ero on se, että pojilla on pitkät hiukset. Enkä nyt tarkota mitään takajeejee/lätkäpelaaja hiustyyliä vaan oikeesti pitkät yli olkapäiden olevat hiukset. Varmaan yli puolilla pojista on hiukset olkapää mittaset tai pidemmät ja manbun on yleisin hiustyyli mitä näkyy.
Oon myös kiinnittäny huomiota siihen, että noin 90% oppilaista on sama reppu jota oon nähny nyt väreissä: punanen, liila (yleisimmät), vaaleensininen, musta, tummansininen, pinkki, oranssi, vihree, keltanen, valkonen ja harmaa.

Kun tapaan uusia ihmisiä ja kerron, että tuun Suomesta niin tietenki multa aina kysytään puhunko ranskaa. Vastaan yleesä, että vähän, mutta opin koko ajan lisää. Hassua on se, että jos muut huomaa, että puhun sujuvaa englantii niin mut esitellään muille silleen, että 'Tässä on Maiju se tulee Suomesta ja se puhuu englantii'. Oon kyllä saanu mun kaverit puhumaan mulle ranskaa, mutta silti aina uusille ihmisille täytyy heti kertoa et en osaa ranskaa vaan englantia?
Uudet tutut myös olettaa, että osaan paljon vähemmän ranskaa ku mitä oikeesti osaan. Multa on pyydetty yllättävän monta kertaa kertomaan kaikki sanat mitkä osaan ranskaks ja, että haluunko esim. oppia lauseen 'en puhu ranskaa' ranskaks. Ei vaan voi ymmärtää, että kuudessa vuodessa edes jotain on ranskankielestä oppinu.

Vielä loppuun tälläsiä pienempiä eroavaisuuksia.

- Melkein jokaiseen ruokaan on tungettu retiisiä, selleriä ja suolakurkkua. Ja minä aika nirsona ihmisenä joudun aina kärsivänä syödä ne, koska en viiti sanoakkaan, että en niistä tykkää kun on niille näköjään niin suurta herkkua.
- Ateriat voi olla tosi hyviä, esim kotona tehtyä lasagnea, mutta sit muina päivinä oon saattanu saada ruoaks salaattia (jossa on retiisiä nam) ja kinkkua. Ihan siis normaalia leivän päälle laitettavaa kinkkua.
- Maito kaadetaan maitopusseista. Se on siis sellanen litran kokonen pussi täynnä maitoa, joka laitetaan kannuun ja siihen leikataan pieni reikä, että maito tulee ulos.
- Oon käyny aina sillon tällön kaupasa mun host vanhempien kaa ja on jotenki tosi turhauttavaa, kun ne ei osaa pakata ruokakasseja järjestelmällisesti, vaan ennemmänki heitetään pussiin ja menoks.
- Täällä ei oo rekkaria ollenkaan auton edessä.
- Kaikki mikä tulee Quebecin tv kanavilta on dubattu ranskaks. Katoin yks ilta USA presidential debattea ja jopa niiden puheet oli dubattu ranskaks?????


Tästä tuli tosi pitkä postaus, mutta sain kaikki eroavaisuudet mitkä oli mielessä niin kirjotettua! Ehkä tää antaa vähän syvempää kuvaa mun elämästä täällä. Tai sitten ei. :)