Kielimuuri

100 päivää on tuli tänään täyteen Quebecissä. Sen kunniaks juhlapostaus Annan pyynnöstä. Eli kirjotan teille nyt miten mun ranska sujuu. Aina kun juttelen jollekkin kaverille tai perheen jäsenelle Suomeen niin tätä kysytään multa. Toivottavasti tää nyt tuo teille selkeyttä mun tilanteesta.

Alotin ranskan opiskelun nelosluokalla eli olin A-ranskassa. Ei mulla ala-asteella ollu motivaatiota opetella ranskaan, kun en tajunnu, että jos mä kieltä haluun oppia niin sen eteen pitää tehä töitä. Ala-asteella en usko, että opin oikeestaan mitään muuta, kun ehkä tervehdyksiä, värejä ja kuukausia.

Sitten tuli kutosluokan loppu ja piti yläasteelle mennessä valita, että jatkaako vai eikö jatka ranskaa. Noh, koska mulla ei koskaan ollu motivaatioo sen oppimiseen niin mä päätin lopettaa. Kuitenkin joku virhe siinä kävi, koska mun lukujärjestyksessä se ranska oli. Muistan kun kävin jutttelemassa opettajan kaa, että tän kurssin ei pitäis ollu mun lukujärjestykses mut jostain syystä on. Opettaja sitten suostutteli mut tulemaan parille tunnille kokeilemaan.

Siinä kävikin sitten niin, että jatkoin ranskaa yläasteen ajan sen kolme vuotta A-ranskassa. Fiksuinta siinä vaiheessa ois varmaan ollu hypätä B2-ranskaan ja ehkä oppiakki jotain. Olin nimittäin aina yläasteella mun ranskanluokan huonoimpia. Ranskantunnit oli mulle ehkä kaikista stressaavimpia, koska en ymmärtäny koskaan edes perusasioita kuten passé composéta tai imperfektin taivutusta. Sitten kun tunneilla vaadittiin mua vastaamaan niin heitin vaan random vastauksen (ja toivoin sormet ristissä, että meni oikein) tai kaveri kerto.

Siinä tais käydä sitten niin että kun sain seiskaluokalla kokeesta vielä jokusen 9, niin ysiluokan vikasta kokeesta tais tulla 5 1/2.. En tiedä johtuko se sitten opettajasta, siitä etten ala-asteella oppinu perusasioita vai yksinkertasesti motivaation puutteesta, mutta otin sitten tyytyväisesti S merkinnän ranskasta todistukseen :)

Kun en päässy sitten siihen lukioon mihin halusin niin tiesin, että oon lähössä ranskankieliseen maahan vaihtoon. (koska kuitenkin 6 vuoden opiskelun jälkeen ois turhaa mennä esim puhumaan enkkua vaihtoon) Jos olisin päässy niin en usko, että istuisin tässä nyt kirjottamassa tätä blogia.

Menin sit lukiossa B3-ranskaan. Eli alotin ihan täysin alusta, jonka takia oon saanu parit naurut, mutta ihan tosissaan voin sanoo, että opin kolmen lukion kurssin aikana enemmän ranskaa, kun kolmen yläaste vuoden aikana. Yhtäkkiä tunneilla selveni asiat joita olin kuunnellu useamman vuoden, mutta en koskaan ymmärtäny.

Sitten kun elokuussa koitti lähdön aika niin ensinnäkin mua stressas se kieli niin paljon ja en voinu todellakaan kuvitella itteeni puhumassa sujuvaa ranskaa vaan 11 kuukaudessa. (Jos ihan totta puhutaan niin se on vieläki vaikee uskoo) Alussa istuin ruokapöydäs hiljaa kuunteliin kun host perhe puhu kieltä, joka kuulosti mun korviin siansaksalta. Ihan plussana siihen, että täällä puhutaan ranskaa niin täällä puhutaan Québecin ranskaa. Eli aksentin lisäks näillä on omia lausuntoja ja sanoja, joita ei ranskantunneilla ole opeteltu.

Ekat pari viikkoa (vikat viikot kesälomaa) kulu aika yksinäisesti, kun en puhunu ranskaa ja kotona oli usein vaan host sisko joka ei puhu englantia melkein ollenkaan. Ekaa kertaa mun elämässä odotin koulun alkua, koska en halunnu istua kotona hiljaa.

Asiat alko hiljalleen rullaamaan, kun koulu alko ja pääsin kuulemaan ranskaa koko ajan kaikkialla mun ympärillä. Tunneilla oli aluks tosi vaikeeta. Jouduin jopa vaihtaa joitain kursseja, koska en yksinkertasesti vaan ymmärtäny mitään. Kun ei opettajat mulle erityiskohtelua tai erillisiä tehtäviä antanu vaan sen takia, että en puhunu ollenkaan ranskaa.

Varmaan mun ranska alko kehittyä sitten kun tutustuin mun parhaisiin kavereihin koulussa. Vaikka välillä on vähän vaarana enkkun jääminen päälle niin onneks oon opettanu ne siihen, että heti kun huomataan et puhutaan enkkuu nii sanotaan vaan "francais" ja vaihdetaan kieltä.

Tällä hetkellä ymmärrän melkein kaiken mitä mulle puhutaan. Kunhan siis puhutaan ihan mulle, eikä liian nopeesti. Tunneilla kuitenkin opettajat puhuu koko luokalle, niin on vieläkin paljon vaikeuksii. Esim ranskantunneilla on vielä aika yksinkertasela ranskalla melko vaikee kirjottaa kirja analyyseja kirjasta jota ei ymmärtäny. Kaikki opettajat kuitenki arvostaa mun yrityksiä ja osaa olla tyytyväisiä jo siihen, että käännän koekysymykset englanniks, vaikka jättäisin vastaamatta.

Nyt kun mulla on kulunu täällä sen 100 päivää alan jo huomaamaan, kuinka voin keskustella mun perheen kaa ja perus puhe alkaa muodostumaan. En todellakaan oo sillä tasolla kun monet muut mun AFS kaverit, joka varmaan johtuu mun ala- ja yläasteen tunneista. Saan kuitenki jo huomautuksii kavereilta ja host perheeltä, että mun ranska on kehittyny tosi paljon ja, että oon oikeesti ihan hyvä jos yritän.  

Useimmat vaihtarit puhuu jo joulun jälkeen sujuvasti niiden vaihtomaan kieltä. Oon vielä aika kaukana sujuvasta ranskasta, mutta helpompaa elämästä on täällä tullun kun ymmärtää esim, mitä ruokapöydässä nykyään puhutaan. 

Lokakuun kuulumiset

Heippa taas! On kulunu melkein kuukaus siitä kun oon viimeks kirjotellu, mutta aika kuluu niin nopeesti, että ei ees huomaa, että olis taas uuden kirjotuksen aika. Aika myös kuluu niin nopee ja kaikkee tapahtuu, ettei enään oikein ees ehdi ikävöidä Suomea kun on koko ajan menossa.

Kaikki on jo aikalailla rutiinia, eikä huomaakkaa miten erilaista täällä on ellei sitä ala erikseen miettimään. Koulu käy koko ajan pikkuhiljaa helpommaks ja sain jopa melkein täydet pisteet matikankokeesta, vaikka kysymykset onki ranskaks. Nyt kun en oo käyttäy suomee kunnolla melkein kolmeen kuukauteen huomaan siinä ihan itsestäänselviä asioita jotka tuntuu nyt hassulta kun niitä tarkemmin ajattelee. Oon myös saanu huomautuksia kavereilta, että kirjotan lauseita vähän hassuilla sanajärjestyksillä ja, että onkohan mun suomenkielentaito menossa vähän huonompaan suuntaan. (en oo tosin koskaan ollu hyvä äidinkielessä) Mutta ei hätää kyllä mä suomea puhun vielä kun täältä palaan! 

Siirrytään nyt vähän tapahtumiin muutaman viikon varrelta. Hirveesti ei mitään tapahdu arkipäivisin, kun mun rutiini on aikalailla herääminen - koulu 9-16 - kotona perheen seurassa - nukkuminen - herääminen - jne. Ei mun perhe, eikä paikalliset nuoret hirveesti tee mitään koulu/työpäivän jälkeen. 

Viikonloput kuitenkin vastapainoks on aina täyteen tupattuja. Olin muutama viikko sitten lauantaina perheen kaa keilaamassa. Ja vaikka me keilattiin sellasilla palloilla, jotka oli kämmenen kokosii, eikä niissä ollu ollenkaan sormenreikii (oli siis mun eka kerta) niin olin meistä kaikista toisiks paras!

Sunnuntaina sillon samana viikonloppuna mentiin AFS vaihtareiden kaa kattoo amerikkalaista jalkapalloo. Se peli oli Montreal vs Quebec, (Quebecin joukkue on yks Kanadan parhaista ja on voittanu mestaruuden 10 vuotta putkeen) jonka Quebec voitti 44-0.

Kuvassa on mun kaa Sara, joka on Tanskasta

Seuraava viikonloppu oli halloween! Vaikka halloween ei ollu täällä niin iso asia, kun ehkä on jenkeissä niin silti paljon siistimpi kokemus kun suomessa. Halloween oli maanantaina, joka oli sinäänsä vähän sääli, koska niinkun aikasemmin mainitsin niin kaikki viettää koulun jälkeen illan aina vaan kotona. Kuitenkin mulla oli kaikenlaisia halloween juttuja koko viikonlopun. 

Torstaina kävin host siskon ja isän kaa Quebecin akvaarion halloween tapahtumassa. Pääsin muun muassa syömään sirkkoja suklaakuorrutteessa, näkemään jääkarhun, silittämään käärmettä ja maistamaan vihdoin täällä suosittua herkkua beaver tailiä. 

Perjantaina mulla oli mun partiolasten kanssa halloween kokous, johon kaikki oli pukeutunu. Siis kaikki paitsi minä, koska en ymmärrä ranskaa sen verta, että oisin tajunnu et edellisessä kokouksessa oltiin puhuttu pukeutumisesta. No mutta kuitenkin. Muut johtajat ja ''samoajat'', jotka ei ollu johtamassa tota mun ryhmää oli tehny meidän partiokolon alakertaan haunted housen, joka oli mun mielestä ehkä jopa parempi ku se akvaarion oma!

Lauantain ja sunnuntain vietettiin mökillä perheen kaa. Ei tehty mitään ihmeellistä. Pelattiin kyllä lauantai illalla scrabbleä ranskaks ja mä voitin! (saatto johtua siitä, että sain käyttää sanakirjaa)

Sunnuntaina kun palattiin niin kaiverrettiin Julien kaa niin iso kurpitsa, että siihen mahtu kolmelle puolelle kaivertaa. 

Maanantai oli tosi kiva päivä koulussa! Olin heränny aikasina aamulla kihartaa hiukset ja laittamaan meikit, koska mun asu oli Annan sanoin "Maijumaisin asu ikinä" eli siis 'the perfect selfie'. Anna myös oli haastanu mut ottamaan kuvia mun koululaisten kaa jotka oli pukeutunu. Ja mähän toteutin. Koka ruokailun ajan juoksenneltiin Maggien kaa metsästämässä asuaja. Koulussa oli myös fashion show parhaille asuille ja jaettiin tietenkin paljon karkkia. Photobombasin myös jonkun ison ryhmäkuvan ja löysin itteni jonkun instagramista myöhemmin päivällä :D

Kuvasta ei oikein näy mitä se itseasiassa on, mutta hyvää oli kuitenki!

Partsalapset

Meidän pelottava kurpitsa

Three types of girls on halloween

Viime viikonloppuna vietin sekä lauantain että sunnuntain Quebecissä. Lauantaina menin Maggien ja sen poikaystävän kanssa kiertämään vanhaa Quebecciä ja ottamaan kuvia. Maggien poikaystävä Kevin näytti meille sen työpaikalla olevan kattoterassin josta näky koko Quebec ja oli tosi siisti!

Mentiin myös tietenkin Ashtoniin ja tilattiin poutinee! 

Sunnuntaina menin ekaa kertaa yksin bussilla Quebeciin, joka vähän kuumotti, koska mun piti mennä kahella eri bussilla. Ei olis niin kuumottavaa jos olis rajaton netti ja puhuis sujuvaa ranskaa, mutta loppujen lopuks löysin ongelmitta perille! Mentiin siis mun AFS tukihenkilön kaa syömään yhteen Quebecin hieniompaan ravitolaan. Se oli korkeella taivaassa, ja pyöri silleen, että näki taas koko Quebecin. Olin ihan valmistautunu maksaa sen kalliin aterian, mutta kun se oli AFS tapaaminen niin ilonen yllätys oli, että AFS tarjos :D Vinkki vaihtareille, jos AFS maksaa valitkaa mahdollisimman kallis ravintola ;)

Tää postaus tais olla tässä. Kirjottelen sitten ku on taas tarpeeks kirjottamisen aihetta eli varmaan parin viikon/kuukauden päästä :) 

Ruska ja suomalaisia ruokia

Heippa! On kulunu taas sopivan verran aikaa nii on taas kerrottavaa mun tapahtumista ja seikkaiuista! Eli AFS alkuorientaation jälkeen oon ainaki syöny hyvin niinku postauksesta näkyy heh.

Kävin mun AFS tukihenkilön kaa (kaikilla on siis tukihenkilö joka on ollu vaihos aikasemmin jolle voi puhuu ja kertoo jos on ongelmia esim perheen kaa) taas vanhassa Quebeissä, joka oli mun kolmas kerta siellä. Mun tukihenkilö on siis myös 17 :D Oli hauskaa kierrellä siellä sen kaa ja se näytti mulle paikkoja vähän niinku uudesta kuvakulmasta, jos noin voi ees sanoo?

Käytiin popcorn kaupassa jos oli kaikkii ihme makusii popcornei. Ostin vaahterasiirapin makusii popcornei, koska kanadassa ollaan. Oli super hyvää ja jos koskaan saatte mahdollisuuden maistaa suosittelen kaikille 6/5

Tein yks päivä pari viikkoo sitten makaroonilaatikkoo mun perheelle. Oli iso hitti! Multa kysyttiin heti, että millon teen seuraavan kerran suomalaista ruokaa. Eikä kyllä kauaa tarvinnu odottaa ku tein heti seuraavalla viikolla korvapuusteja. (mun korvapuustit ei oo koskaan onnistunu noin hyvin!)

Olin niin iloinen mun 60 korvapuustista, jotka syötiin loppuun viikossa

Käytiin multisport ryhmän kans maastopyöräilee ja oli tosi kivaa, vaikka välillä oli tosi hankalat reitit ja pelkäsin kuollakseni. Mut oli kiva ku tutustu taas lisää noihin meijän ryhmän tyttöihin :) Oli myös niin nättii ajaa siellä metsäs ku ruska oli just aluillaan.

Meillä oli viime viikolla koulussa sellanen Dejeuner finissante, joka oli siis aamiainen vähän niinkun meijän kouun senioreille. Mut ne oli musta enemmän bileet ku aamiainen!
Meijän kouluviikko oli myös vaan neljän päivän pitunen kun perjantai ja viime maanantai oli vapaat. Viime maanantaina oli Action de grâce, eli Kanadan thanksgiving, mut oli aika harmi ku sitä ei täällä millään tavalla juhlittu :/ Vapaa oli kuitenki.

Käytiin perjantaina Maggien ja Elianen ka kuvailemassa ulkona! Sää oli taas ihan ihmeellinen ja päiväl oli jopa 22°C lämmintä (lokakuussa??!). Mulla oli myös perjantai illalla eka partiokokous joka meni ihan hyvin, vaikka en ranskaa puhunukkaa. Lapset oli tosi ihmeissään ku näytin niille huivitemppuja. (johdan siis 9-12 vuotiaita tyttöjä ja poikia)

Käytiin viime viikonloppuna vaeltamassa host isä ja äidin kaa sellaselle vuorella ku Mont-Sainte-Anne. Olin vähän ihmetelly ku mun koko host perhe oli niin innoissaan siitä et puut vaihtaa värii, koska en oo pitäny sitä niin ihmeellisenä juttuna ku ne Suomessaki vaihtaa. Kuitenki ruska täällä on ihan uskomaton, jonka varsinki huomas siel vaeltamassa.

Syötiin samana iltana raclettea. Se oli mun eka kerta ku söin sitä, jota mun host perhe ihmetteli ku oon kuitenki syöny fondueta niin monesti.

Nyt on kulunu taas yks kouluviikko, joka ei ehkä ollu se kaikista helpoin mulle, mutta siitäkin selvittty. Meillä oli torstaina 4km juoksutesti, joka oli kaikile oppilaille 3-5 luokka-asteilla pakollinen. Ss meni musta tosi hyvin ja oon tosi tyytyväinen mun tulokseen :)
Käytiin myös multisportsin kans Isaute nimisessä trampoliinipuistossa! Oli ihan super hauskaa taas, vaikka nyt onki jalat tosi kipeenä :D Oon niin tyytyväinen et oon tossa liikkaryhmässä kun päästään tekee kaikkee siistii!

Nyt kuluneella viikonlopulla en oo oikeestaan tehny mitään ihmeellistä. Välillä on mukava kun voi viettää viikonlopun ihan rauhassa kotona. Ens viikolla oonki ollu täällä jo kaks kuukautta huhhuh. 

Oudot Quebecläiset

Vähän erilainen postaus tällä kertaa. Oon keräilly erilaisuuksia Suomen ja Quebecin välillä ja asioita jotka on musta ollu outoja/hassuja nyt kuukauden ajan. Kerron teille nyt niistä vähän.

Näytti vaan liian tyhjältä ilman mitään kuvaa

Ensinnäki koulussa on tietenki paljon eroja. Lukujärjestys on koko vuoden sama ja siinä on 9 päivää, niinku kerroin aikasemmassa postauksessa. Kaikilla alkaa koulu aina 9.20 ja loppuu 16.15. Ruokailuun tuon joka päivä ruoan kotoota ja ruokavälkkä kestää 1,5h joka vois mun puolesta olla paljon lyhyempi ja koulu loppuu sen sijasta aikasemmin. Tunneilla myös ollaan tasan sen ajan kun pitääki.Vaikka opettaja lopettais tunnin aikasemmin niin pitää istua luokassa siihen asti, että kello soi ja pääsee lähtemään.

Musta on vähän hassua, että mun nimee ei koskaan huudeta nimenhuudossa, koska se on opettajille varmaan niin vaikee sanoo. Ne varmaa kattoo, että okei vaihta-oppilas on täällä nii empä huuda sen nimee. Täällä ei myöskään oo toisia nimiä. Jos on niin ne kuuluu yhteen niinkun esim Marc-Antoinne. Eli, kun mun nimi ekoilla tunneilla huudettiin niin olin joko aina Maiju Sofia tai pelkkä Sofia, koska se on helpompi sanoo. Muutama mun kaveri vieläkin kutsuu mua Maiju Sofiaks, vaikka yritän selittää, että pelkkä Maiju riittää :DD

Mulle yks isoimmista eroista on se, että kun puhelinliittymien ja datan hinta on täällä ihan sika kallis, niin ihmisillä ei oikeesti oo nettiä puhelimessa. Tosi moni menee wifin varassa. Mäkun en kotonakaan käyttäny meijän wifii, koska 4G oli nopeempi. Hyvä puoli tässä kuitenki on se, että joka puolelta löytyy wifi. Jos kulkee esim Quebecin vanhassa kaupungissa niin saat yhdistettyy ilmaseen wifiin missä vaan.
Tän lisäks kukaan ei käytä whatsappii. Täällä jutellaan facebook messengerin kautta kun on wifi ja tekstareiden kautta muuten. Oon myös puhunu whatsappista mun kavereille ja osa ei oo koskaan kuullukkaa siitä.

Ero johon on musta ollu vaikein tottuu on ruokailut. Toki just kouluruokailu on erilaista, mutta oudoin on kyllä 'iltaruoka'. Joka täällä syödään jo melkein heti kun tuun koulusta noin viiden aikaan. Oon ite tottunu syömään joskus kasin ysin aikaan, niin mulla on usein iltasin taas nälkä. Aikasen ruokailun lisäks täällä syödään tosi vähän. Mun host perheessä ruoka annostellaan ennen ku se tarjoillaan ja, koska mun samanikänen host sisko syö aina niin vähän niin mullekki laitetaan yleesä aika vähän ruokaa. Lisää ei usein saa, koska loput laitetaan seuraavan päivän kouluruoiks.

Ehkä oudoin ero tähän mennessä on ollu se, että mulle ei oikeestaan kerrota mitään. Voi johtuu osittain kielimuurista, mutta joudun ite aina kyselemään jos haluun ylipäätään tietää mistään mitään. Mulle on esim. käyny silleen et ollaan oltu ruokapöydäs ja host äiti on kysyny multa, että oonko pakannu. Ihmettelin vaan, että pakannu minne ja sit selvis, että oltiin lähössä heti ruokailun jälkeen mökille viikonlopuks eikä mulle oltu tästä mainuttu. Oon kuitenki oppinu nyt siihe, että kysyn aina alkuviikosta mitä suunnitelmia on iltasin ja viikonloppuna niin kaikki ei tuu ihan yllätyksenä.

Kanadalla on maine siitä, että kaikki on tosi ystävällisiä. Joka on mun mielestä ainaki totta, koska täällä pyydetään anteeks koko ajan. Ihan tosi pienistäki asioista. Täällä myös kysellään tosi paljon kuulumisia. Joka aamu multa kysytään monta kertaa, että nukuinko hyvin. Ruoan jälkeen kysytään oliko hyvää ja söinkö hyvin. Kun tuun kotiin kysytään oliko hyvä päivä koulussa. yms.

Multa kysytään myös jatkuvasti onko mulla poikaystävää. Moni mun kavereista on myös kysyny, että oonko mä surullinen ku vastaan, että ei oo :DD Täällä seurustelu on niin yleistä, että sitä ei voi millään tavalla verrata Suomeen. Koulunkäytävillä ei melkein mitään muuta näykkään ku pareja.

Pukeutuminen täällä on about samaa ku Suomessa ja saman tyyliset vaatteet on muodissa yms. Suurin ero on se, että pojilla on pitkät hiukset. Enkä nyt tarkota mitään takajeejee/lätkäpelaaja hiustyyliä vaan oikeesti pitkät yli olkapäiden olevat hiukset. Varmaan yli puolilla pojista on hiukset olkapää mittaset tai pidemmät ja manbun on yleisin hiustyyli mitä näkyy.
Oon myös kiinnittäny huomiota siihen, että noin 90% oppilaista on sama reppu jota oon nähny nyt väreissä: punanen, liila (yleisimmät), vaaleensininen, musta, tummansininen, pinkki, oranssi, vihree, keltanen, valkonen ja harmaa.

Kun tapaan uusia ihmisiä ja kerron, että tuun Suomesta niin tietenki multa aina kysytään puhunko ranskaa. Vastaan yleesä, että vähän, mutta opin koko ajan lisää. Hassua on se, että jos muut huomaa, että puhun sujuvaa englantii niin mut esitellään muille silleen, että 'Tässä on Maiju se tulee Suomesta ja se puhuu englantii'. Oon kyllä saanu mun kaverit puhumaan mulle ranskaa, mutta silti aina uusille ihmisille täytyy heti kertoa et en osaa ranskaa vaan englantia?
Uudet tutut myös olettaa, että osaan paljon vähemmän ranskaa ku mitä oikeesti osaan. Multa on pyydetty yllättävän monta kertaa kertomaan kaikki sanat mitkä osaan ranskaks ja, että haluunko esim. oppia lauseen 'en puhu ranskaa' ranskaks. Ei vaan voi ymmärtää, että kuudessa vuodessa edes jotain on ranskankielestä oppinu.

Vielä loppuun tälläsiä pienempiä eroavaisuuksia.

- Melkein jokaiseen ruokaan on tungettu retiisiä, selleriä ja suolakurkkua. Ja minä aika nirsona ihmisenä joudun aina kärsivänä syödä ne, koska en viiti sanoakkaan, että en niistä tykkää kun on niille näköjään niin suurta herkkua.
- Ateriat voi olla tosi hyviä, esim kotona tehtyä lasagnea, mutta sit muina päivinä oon saattanu saada ruoaks salaattia (jossa on retiisiä nam) ja kinkkua. Ihan siis normaalia leivän päälle laitettavaa kinkkua.
- Maito kaadetaan maitopusseista. Se on siis sellanen litran kokonen pussi täynnä maitoa, joka laitetaan kannuun ja siihen leikataan pieni reikä, että maito tulee ulos.
- Oon käyny aina sillon tällön kaupasa mun host vanhempien kaa ja on jotenki tosi turhauttavaa, kun ne ei osaa pakata ruokakasseja järjestelmällisesti, vaan ennemmänki heitetään pussiin ja menoks.
- Täällä ei oo rekkaria ollenkaan auton edessä.
- Kaikki mikä tulee Quebecin tv kanavilta on dubattu ranskaks. Katoin yks ilta USA presidential debattea ja jopa niiden puheet oli dubattu ranskaks?????


Tästä tuli tosi pitkä postaus, mutta sain kaikki eroavaisuudet mitkä oli mielessä niin kirjotettua! Ehkä tää antaa vähän syvempää kuvaa mun elämästä täällä. Tai sitten ei. :)

AFS alkuorientaatio ja vähän arkielämää

Heippa! Oli tarkotus kirjotella tänne jo viime viikolla, mut ku olin alottamassa mietin et hetkinen.. en oo tehny hirveesti mitään kirjottamisen arvosta parin viimesen viikon aikana. Niimpä odotin viikon ja nyt on rutkasti kirjotettavaa!
Eli mun synttäripostauksen jälkeen on kulunu aikaa noin kolme viikkoo. Aika kuluu niin nopee ja on tosi vaikee kuvitella et oon ollu täällä jo yli kuukauden.

Käytiin host perheen kans poimimassa omenoita farmilla, joka on ihan tän meijän kotikaupungin ulkopuolella. Siellä oli joku perhetapahtuma ja saatiin siellä tosi hyvää grilliruokaa (mm maissia, jota syödään täällä koko ajan) ja päästii ottamaan photoboothissa kuvia.
Omenoista voin sanoo sen verran, et en oo koskaan syöny nii hyvii omenoit ja mun host perhe nauro ku olin viikossa syöny koko ison omenapussin tyhjäks :D

Kouluviikolla ei tapahtunu mitään hirveen ihmeellistä. Joka päivä neljä tuntia, ruokatauko, stressaus kun ei osaa ranskaa ja yms. Mun lukujärjestys on tosin muuttunu ja pääsin muun muassa helpompaan matikkaan ja eroon kurssista, jossa piti tehä vuoden mittasta projektia ranskaks. Nyt mulla on sen sijasta kahta eri kuvista. Mun kursseja on nyt siis 9, joista vaan 4 on lukuaineita. 

Viikonloppuina sen sijaan en oo pysyny koskaan oikeestaan paikoillaan. Saanu vaan pari päivä ottaa rauhassa omissa oloissa kuukauden aikana. Mutta eipä siinä mitään tuleepahan ainaki kokemusrikas vuosi :D

Perjantaina meillä ei ollu kouluu, koska oli joku "opettajien vapaapäivä", jolloin ne voi suunnitella tunteja. Sain siis nukkua pitkään ja alottaa viikonlopun aikasin. 

Puhuin pitkään skypessä Emilialle ja Emilialle, kun kerranki oli aikaa. Mä nimittäin yleensä herään sillon, kun Suomessa loppuu koulu. Sitten kun oon koulussa niin on iltapäivä kulunu ja kun pääsen kotiin kello on noin 23-24 Suomessa. Yöllä, kun mä meen nukkumaan nii ensimmäiset saattaa olla jo Suomessa hereillä. 

Eipä jää hirveesti aikaa jutella Suomeen, mutta sellasta se on ku on 7 tunnin aikaero. Siihen on kuitenki totuttu ja aina sillon tällön löytyy aikaa jutella perheelle ja kavereille.

Pääsin moikkaamaan kavereita pekeen virtuaali-maijuna

Käytiin lauantaina Maggien kanssa shoppaamassa tilit tyhjäks (ei nyt ihan). Mulla on ollu hirvee shoppaushimo koko ajan ku oon täällä ollu ja pääsin vihdoin ostaa mun surullisen tyhjään vaatekkaappiin vähän täytettä. Nautin siitä, kun katon hintoja täällä ja voin muuttaa ne euroihin, jollon hinta pienenee :D

Maggien äiti kutsu mut myös syömään niille illallista ja ruoka oli tosi hyvää! + Maggiellä on kolme kissaa niin viihdyn niiden kotona oikein hyvin.

Seuraava viikko koulussa oli mun ensimmäinen täysmittanen kouluviikko. Ja itseasiassa tapahtu myös jotai kertomisen arvosta!! Eli siis mulla on kahta eri liikuntaa koulussa. Toinen on education psysique, joka on kaikille pakollinen ja toinen on sellanen ku multisports, jossa me tehään kaikenlaista siistii koulun ulkopuolista liikuntaa esim. ens viikolla mennään maastopyöröilemään.

Käytiin torstaina ton multisports ryhmän kaa kiipeilemäs sellasessa puihin rakennetussa vaijeriradassa. Oon ollu aikasemminki Vierumäellä kiipeilemässä, mutta toi oli niin paljon siistimpää! Toisinku vierumäellä, tuolla oli vaan 1 tosi pitkä rata, joka oli tosi haastava ja raskas, mutta lopussa oli 7 pelkkää vaijeriliukuu, jotka meni sellasen ison puron yli. Oispa ollu gopro mukana niin ois saanu tosi siistejä videoita :/

Meijän multisportsryhmä (vaan 6 tyttöö)

Viikonloppuna oli viimein Quebecin alueen AFS vaihto-oppilaiden ja host perheitten alkuorientaatio! Meitä vaihtareita Quebecissä on yhteensä 11. Mun lisäks on kolme Italialaista, kaks Itävaltalaista,  Sveitsiläinen, Brazilialainen, Thaimaalainen, Ruotsalainen ja Tanskalainen.

Kaikki oli tosi ihania ja oli kiva jutella niille ku ne kokee samaa ku mä. Kerättiin toistemme yhteystiedot ja luotiin myös whatsapp-ryhmä :) Ruoaks meillä oli taas maissii, mut sen lisäks paljon kaikkii hyvii salaatteja ja sämpylöitä.

Ohjelma ei ollu hirveen ihmeellinen. Puhuttiin vähän mitä kaikkee ohjelmaa meille on suunniteltu vuodelle ja saatiin myös ite ehdottaa, jos olis paikkoja missä haluttais käydä. Kirjotettiin ittellemme kirjeet vuoden loppuun ja saatiin myös AFS pipot. Pääosin juteltiin paljon ja kuultiin vanhoilta vaihtareilta paljon tarinoita niiden vaihtovuosista.

taas maissia

Kaikki vaihtarit + Julie

Kuvat on aika huonolaatusia, koska meiltä vaihtareilta otettiin puhelimet ja nää on otettu mun host siskon puhelimella

Tässä on kaikki vaihtarit + meijän yhteyshenkilöt (jotka on siis kaikki ollu aikasemmin vaihtareina) Kuvassa näkyy myös AFS pipot jotka saatiin

Koulunkäyntiä, synttäreitä ja paljon kuvia...

Heips! Oon nyt ollu mun ekan kouluviikon koulussa. Mulla on aineina ranska, englanti, matikka, historia, liikunta ja piano. Joka on musta vähän outoa, koska mulla on nää samat aineet koko vuoden. Mun lukujärjestys menee silleen, et siinä on 9 päivää, joihin sun aineet sijotetaan. Esim, kun koulu alko keskiviikona mulla alko koulu päivä 1 aineilla, torstai päivä 2, perjantai päivä 3 ja nyt kun viikonloppu on ohi (skip maanantai, koska on Labour Day) tiistaina mulla jatkuu koulu päivä 4 aineilla.

Esimerkkinä mun tosi epäsiisti ja värikäs lukkari

Kaikki päivät on kaikilla saman pitusia. Alkaa 9.20, ruokailu 12.05-13.30 ja päättyy 16.15. Ja päivään mahtuu siis neljä tuntia.

Mulla ei oo ollu koulussa liikkumisen kaa yhtään ongelmia ja oon jopa muistanu mun lukon koodin ja oon jo ihan mestari sen avaamisessa. Tunneilla en oo hirveesti ymmärtäny ku kaikki on ranskaks ja opettajat puhuu tosi nopeesti, vaikka oon yrittäny selittää niillee etten ymmärrä ranskaa kunnolla. Onneks luokkakaverit yleensä autaa kertomalle esim. mikä sivu pitäis kirjasta olla auki. Ruokailun aikanakaan mun ei oo pitäny olla yksin! Mulla on jo kolmen päivän aikana muodostunu ns kaveripiiri, joista suurin osa on kyllä luokka-asteella 4, vaikka ite oon 5, mut se johtuu siitä, että mulla on suurinosa tunneista niiden kaa.

Mun lempilukuaine on tähän mennessä ollu historia, koska suurin osa mun kavereista on sillä samalla tunnilla. Historian lisäks rakastan pianotunteja. Suurin osa mun pianotunneilla on alottelijoita tai ne on soittanu vasta pari vuotta. Ja kun ite oon soittanu semmoset 10 vuotta niin mun opettaja on vaan antanu mun jättää teoriatunnit välistä (koska mitä mä oikeesti teen niillä tiedoilla ranskaks) ja antanu mun soittaa vaan koko tunnin ajan vapaasti äänieristetyssä huoneessa. Mun ihana piano-ope myös anto mulle monta kirjaa täynnä pianonuotteja joita saan vapaasti soitella.

Tältä mun koulu näyttää ulkopuolelta

Tän näköset on meijän kaapit. Mulla on tietenkin pinkki lukko :))

Koulupäivien jälkeen oon menny kotiin. Ja kävelen siis kouluun ja takasin joka aamu ja iltapäivä, koska matka kestää vaan noin 5 minuuttii. Keskiviikkona koulun jälkeen en tehny oikeestaan mitään, mutta torstai illalla mentiin kattomaan Quebec Cityyn sirkusesitystä. Joouduttiin jonottaa sisäänpääsyä kaks tuntia ja osan ajasta jopa sato, mutta esitys oli loppujen lopuks ihan huikee ja kyllä sen arvonen!

Quebecin yössä

Perjantaina illalla Maggie pyys mut mukaan kattoo koulun joukkueen kauden ekaa American football pelii (joka muuten voitettiin)! Se oli myös mun ihka ensimmäinen peli ikinä! Oli tosi mahtavaa viettää koulukavereiden kaa aikaa koulun ulkopuolella, vaikka en ymmärtänykkää yhtään mitään mitä siinä tapahtu (mut ei se haittaa en ollu ainut). Pelin jälkeen lainasin Julien pyörää ja kierreltiin Maggien kanssa ympäri Ancienne-Lorettea ja mentiin sitten niiden luokse juomaan teetä ja kattomaan netflixiä :-) Niillä on myös kolme kissaa (tulipa ikävä Touhoa).

Kuvassa on mun vieressä Maggie, Adele ja Eliane

Mentiin vielä sitten loppu viikonlopuks mökille rentoutumaan! Host isä sai kaks haukee ja host äiti teki niistä meille sit ruokaa! Otin taas aurinkoo ja varastin naapureiden wifii ;-) Täällä on siis lämpötilat ollu noin 22-27°c joka päivä.

Tultiin sunnuntaina takas mökiltä ja vietettiin maanantai ihan kotikaupungissa. Ei siis ollu maanantaina koulua, koska oli (no) Labour Day ja sattuipas sopivasti, että oli myös mun 17 -vuotis syntymäpäivä! Synttäreiden kunniaks mun host perhe laulo mulle aamulla suomeks paljon onnea vaan! (tai ainaki yritti)

Lähettiin iltapäivällä kiertämään Quebec Cityn vanhaa kaupunkia. Kokeilin kaikkia Quebecin MUST turistiaktiviteettejä, niinku poseeraaminen tykkien kansssa, näiden "kansalliruoan" poutinen syöminen (joka oon muuten ihan super täyttävää ja hyvää), Quebecin vanhimmassa kirkossa vieraileminen ja kiertäminen kauppahallissa, josta ostettiin mulle mansikoita. Yritettiin myös kovasti ettiä mulle hirvipäähinettä, mutta paras mihin tässä vaiheessa pystyttiin oli majava. Noh, mutta etsinnät jatkuu.

Eli tässä siis kuuluisa poutine

Tultiin meijän Quebec vierailun jälkeen takasin kotiin ja soitin sitten omassa rauhassa pari whatsapp-puheluu ja skypee ja vastasi kaikkiin onnitteluihin (kiitos vielä kaikille <3)
Iltaruoaks host äiti oli ostanu pizzaa, koska se muisti, että se on mun lempiruokaa ja host sisko oli askarrellu (vähän farssin) kakun, mutta se oli just täydellinen mulle.

Tästä tuli nyt aika kuvapainotteinen, mutta mikäs sinä kun kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa ;) noniin au revoir

Ekan viikon fiiliksiä

Moikka kaikille! Mun ei alunperin ollu tarkotus tehä vaihtoblogii, mutta niin moni ihminen on sanonu mulle et "Maiju sun pitäis tehä blogi ku otat muutenki nii paljon kuvii" niimpä päätin sitten sortua tähän ja tehä tän blogin vaikka mä en osaa oikeen sitoutua tälläseen. :)

Nomuttakuitenkin. Oon nyt ollu viikon siis ranskankielisessä Kanadassa vaihdossa. Kaupungissa nimeltä Ancienne-Lorette. Mun kotikaupunki ei oo hirveen iso. Täällä on lähellä vaan pari kauppaa, apteekki, subway, kampaaja, kirkko, koulu, yms..., mutta ollaan ihan Quebec Cityn lähellä jossa on sitten paremmat shoppaus mahdollisuudet ;)

Mun host-perheeseen kuuluu kaks siskoa, isä ja äiti. Mun siskot on nimeltään Julie ja Jessyca. Julie on syntyny 1996 ja alottaa kohta yliopistossa opiskelut. Jessyca on syntyny 1999 (eli on mun kaa saman ikänen) ja on mun kaa samassa koulussa. Mun host isän nimi on Stephane ja äidin Celine.

Mun host-perhe vasemmalta oikeelle: Julie, Jessyca, Stephane ja Celine 

Harmaa talo on mun koti ja kuvassa näkyy myös vähän mun kotikatua

Ekan viikon aikana oon nähny yhden Kanadan isoimmista vesiputouksista, joka on tosi lähellä mun kotia (vesiputous näkyy yllä olevasta kuvasta), käyny muiden AFS vaihtareiden kaa vesipuistossa, vieraillu molempien isovanhempien luona, kierrelly siskojen kaa kotikaupunkia, viettäny viikonlopun mökillä ja tutustunu tulevaan kouluun.

Käytiin siis AFS vaihtareiden kaa vesipuistossa viime tiistaina. Vaihtareita oli mun lisäks Braziliasta, Itävallasta, Italiasta, Sveitsista ja Ruotsista. Ja koska everything is bigger in America (ja vaikka Kanadassa ollaankin, sama pätee) niin se vesipuisto oli ihan jäätävän kokonen. Oli tosi ihanaa tavata muitaki vaihtareita ja huomata et mä en oo ainut joka on ihan ulapalla ton kielen takia, vaikka osa puhuki aika sujuvaa ranskaa. Päivä oli kuitenki nii onnistunu, että mua sattu poskiin ku olin hymyilly ja nauranu niin paljon.

Vietin siis mun ekan kokonaisen Kanada viikonlopun mökillä, joka oli parin tunnin ajomatkan päässä. Itse mökillä ei ollu wifiä, mutta host sisko näytti paikan, mistä pystyin käyttämään naapureiden wifiä ;-) Koko viikonlopun oli tosi ihanat säät ja niiden kunniaks vietettiin melkein koko lauantai veneilemässä. Mun host isä oli myös päättäny ostaa veneen perässä ajettavan renkaan, jolla se sit mua ja Julieta keinutteli aalloilla (ja kaato). Mökillä myös grillailtiin ja pelattiin sulkkista. Host isä sano, että ne käy mökilla aika usein ja, kun talvella tullaan voidaan kiivetä lumikengillä viereinen vuori ylös niinku ne oli edellisenä talvena tehny. hc

pääsin myös ottamaan aurinkoa <3

Vielä loppuun laitan kuvan mun huoneesta, jonka koristelemiseen käytin monta tuntia (kiitos Annalle ja Tuulille kuvista) ja tietenki Pedrosta! Pedro on siis mun perheen lintu, joka pitää kovaa meteliä ja yrittää koko ajan syödä mun kaulakorua, mutta on silti oikein mukava ja hauskaa seuraa. Päivittelen blogia aina sillon tällön tai ainaki yritän vähintään kerran kuussa päivittää :-))

kuva ei ole mikään laadukkain